Maksan anatomiasta ja sen tehtävistä hieman
Maksa painaa n. 1,5 kg ja sijaitsee aivan pallean alla, oikealla puolella, hyvässä suojassa kylkiluiden takana. Maksa jakautuu kahteen päälohkoon, joista oikea lohko on suurempi. Maksakudos muodostuu tuhansista kuusikulmaisista maksaliuskoista, kussakin niissä on MILJARDEJA maksasoluja. Pienten sappitiehyeiden muodostama verkosto risteilee maksakudoksen lomassa.
Veri virtaa suolistosta maksaan porttilaskimon välityksellä. Sydämestä tuleva veri virtaa maksaan maksavaltimon kautta ja maksasta tuleva vähähappinen veri virtaa maksalaskimon kautta takaisin sydämeen.
Maksan kemialliset reaktiot tapahtuvat miljoonissa maksasoluissa. Jokainen solu on täynnä soluelimiä, entsyymejä ja varastorakkuloita.
Maksa muodostuu tuhansista liuskoista, joista kukin on noin 1 mm:n laajuinen kuusikulmion muotoinen solurakennelma, jonka ympärillä maksasolut on säteittäin. (Kirjoittajan huom. Tästä mittatiedosta voi jokainen helpommin hahmottaa sen, miten huikealla tavalla meidän kehon jokainen solu ja aina ko. kokonaisuus kehossa on rakentunut. Keho on ällistyttävä kaikkine toimintoineen. Omaa kehoa ja sen toimintaa kannattaa arvostaa ruokkimalla sitä mahdollisimman hellävaroen. Pidä siis huolta, että maksa jaksaa.)
Maksa tuottaa sappea ruoan rasva-aineiden ja vanhojen punasolujen hajoamistuotteista. Se valmistaa tiettyjä valkuaisaineita ja varastoi glykogeenia, rautaa ja eräitä vitamiineja. Lisäksi maksa poistaa verestä myrkyllisiä kuona-aineita ja muuttaa ne vähemmän vaaralliseen muotoon.
Sappea tarvitaan rasvojen pilkkomisessa ja niiden imeytymisessä suolistosta. Maksa on myös elimistön tärkein elin ruoansulatuskanavasta imeytyneiden ravintoaineiden käsittelyssä.
Maksalla on esim. erittäin tärkeä rooli veren glykoosipitoisuuden suurten heilahdusten estäjinä.
Maksa poistaa verestä glykoosia tai vapauttaa sitä sinne elimistön tarpeiden mukaan.
*
Maksalla on myös monia muita tehtäviä, jotka eivät liity suoranaisesti ravintoaineiden käsittelemiseen:
- Se muuttaa ja inaktivoi monenlaisia aineita, mm. hormoneja, monia myrkkyjä ja lääkkeitä. Monet niistä tulevat tällöin vesiliukoisemmiksi, niin että ne erittyvät helpommin virtsaan tai sappeen
- Se erittää monia elimistön omia ja vieraita aineita sappeen
- Se tuottaa useimpia plasman valkuaisaineita
- Se tuottaa monia hyytymistekijöitä
- Se erittää sappiväriaineita
- Se tuottaa kolesterolia, joka erittyy vereen tai poistuu elimistöstä sapen mukana
Pidä siis hyvillä ravintoainevalinnoillasi huolta, että maksa jaksaa ja saa kunnon eväät tehtäviensä suorittamiseen!
Terveydeksi!
*
Lähteet: ”Ihminen Fysiologia ja anatomia” Jan G. Bjålie, Egil Haug, Olav Sand, Øystein V. Sjaastad, Kari C. Toverud. Suom. Meditrans Oy 1.-6. painos 2009 WSOY 1999 ja ”Elävä Ihminen” alkuperäisteos ”The Human Body” 1995 Dorling Kindersley Limited, Lontoo, 1996 Helsinki Media Company Oy toimittaja Eeva Kalaja
*