Raakaravinnosta

Jos tavoittelee hyvää terveyttä on raakaravinnon oltava hallitseva ruokalaji päivällisellä. Raakoja kasviksia täydennetään keitetyillä perunoilla ja keitetyillä tai paistetuilla viljatuotteilla, esim. puurolla tai täysjyväleivällä.

On todettu, että raakaravinto

  •             elvyttää elimistön omia parantumis-, uudistumis- ja säätelyprosesseja
  •             ehkäisee ummetusta
  •             edistää myrkkyjen poistumista elimistöstä ja
  •             edistää aineenvaihduntahäiriöiden korjaamista
  •             parantaa hapen hyväksikäyttöä
  •             parantaa haju- ja makuaistia
  •             ehkäisee tulehduksia ja allergioita, sillä sisältää hyvin
  •             vähän herkistäviä, vasta-aineita synnyttäviä valkuaisaineita eli proteiineja
  •             vaikuttaa suotuisasti limakalvoihin samoin kuin ihoon, sisäelimiin ja umpirauhasiin.
  •             on vitaaliainepitoinen
  •             on niukkakalorinen
  •             keventää koko elimistön toimintaa

Ei voi kyllin korostaa suoliston oikean bakteerikannan merkitystä. Oikeat bakteerit ovat tarpeen ravintoaineiden hajottamiseksi ilman liiallista käymistä ja muita häiriöitä. Raakaravinto saa aikaan juuri oikeanlaisen suolistobakteeriston, joka vaikuttaa siihen, että kaikki ravinto käytetään paremmin hyväksi. Raakaravinnon ansiosta happi häviää suolistosta ja siten syntyy se käymisprosessi, joka suolistoon normaalisti kuuluu. Näin ollen ei kulu suurta energiamäärää asiaankuulumattomiin bakteereihin. Raakaravinnon ansiosta koko ravinto käytetään taloudellisesti hyväksi.

Kokeet ovat osoittaneet, että valkuaistarpeemme pienenee, jos syömme raakaravintoa. Nesteen tarve vähenee raakaravinnon syöjällä. Hän saa raakaravinnon mukana suoraan suuria määriä nestettä ja lisäksi välillisesti myös siten, että raakaravinnon hiilihydraatit palavat vedeksi ja hiilihapoksi, jonka helposti hengitämme keuhkoillamme. Tämä kaksoisvaikutus saa aikaan sen, että raakaravinnon syöjä, edellyttäen, että hän välttää keittosuolaa, saa elimistöönsä oikean nestetasapainoinen ja harvoin tuntee itseään janoiseksi. Mutta ei pidä silti unohtaa aamujuomaa, se huuhtelee sopivasti elimistömme aamulla.

Vatsaa on valmennettava raakaravintoon ja raakaravinnon avulla. Se käy nopeammin, kun vatsa on terve, mutta sillä jolla on vatsavaivoja siihen voi kulua hyvinkin pitkä aika.

teksti on lainattu Karl-Otto Alyn, Tallmogårdening luontaishoitolan johtavan lääkärin haastattelusta. Alkuperäinen haastattelu on julkaistu alun perin aikakausllehdestä Tidskrift för Hälsa ja suomeksi lyhennettynä Ingrid Sténin teoksesta Kasvisruokia ilman maitoa, voita ja juustoa (Tammi 1980).